Mitä vanhemmaksi tulemme, sitä epäterveemmiksi neuronimme tulevat. Jossain vaiheessa moni alkaa huomata joitakin lieviä oireita, kuten lyhytkestoisen muistin tai nimi- ja kasvomuistin heikkenemistä. Tämä on luonnollinen osa ikääntymistä ja se on nimeltään kognitiivinen heikkeneminen.
Terveelliset, hyvin toimivat aivot koostuvat aivosoluista, jotka kykenevät tehokkaasti ”keskustelemaan” keskenään. Aivosolujen kommuinkaatiokeskuksia kutsutaan synapkseiksi ja kaikki aivosolumme, sekä keskushermostomme käyttävät synapseja, jotta voimme ajatella, liikkua, oppia ja muistaa. Iän myötä aivosolumme (eli neuronit) alkavat kuitenkin kuolla pois ja neuronit, jotka selviytyvät, alkavat heiketä ja hidastua samalla menettäen kykynsä yhdistyä muihin ympäröiviin neuroneihin.
Kognitiivinen heikkeneminen ei tietenkään ole toivottavaa ja se ei välttämättä vaikuta juurikaan elämäämme. Tästä huolimatta, mikäli heikkeneminen jatkuu, saavutamme seuraavan tason nimeltään kognitiivinen heikentymä. Se on astetta vakavampi ja tarkoittaa, etteivät siitä kärsivät pysty elämään aivan täysillä, mutta voivat silti elää suhteellisen normaalia ja itsenäistä elämää.
Jos prosessi kiihtyy yli tietyn pisteen, saavutamme dementian, jonka seurauksena päivittäisaskareiden hoitamisesta tulee vaikeaa. Dementian seurauksena itsenäinen elämä käy mahdottomaksi. 60–80 prosentilla dementiapotilaista on Alzheimerin tauti.

Solukalvot ja kognitiivinen heikkeneminen
Dementia on sairauksien tai terveydentilojen luokka, joka johtaa kognitiivisten toimintojen heikkenemiseen, kuten muistin, käytöksen, kielen, ongelmanratkaisukyvyn ja päätöksenteonkyvyn heikkenemiseen arjessa.
Vuosien saatossa tutkijat ovat onnistuneet löytämään dementian eri syitä, joista merkittävin oli muutos aivosolujamme ympäröivien ja suojaavien kalvojen rakenteessa epänormaalin epämuodostuneiden proteiinien kertymisen seurauksena, joka johti mikä johti progressiiviseen kognitiiviseen heikkenemiseen eli dementiaan.
Mitä solukalvot ovat?
Solukalvot koostuvat kahdesta paksukerroksisesta lipidistä, lipidikaksoiskerroksesta. Solujemme ikääntyessä ne kutistuvat ja lipidikaksoiskerroksien koostumus muuttuu.
Terveet solut ovat pulleita, nestemäisiä, mukautuvia ja taipuvaisia, jonka ansiosta ne kykenevät vastaanottamaan tehokkaasti synapsien signaaleja muilta soluilta, samalla ollen läpäiseviä, päästäen läpi proteiinia, enstyymeitä, ravintoaineita, happea, glukoosia, jne., ja siitymään soluun ja takaisin.
Kun solukalvot menettävät pulleutensa ja nestemäisyytensä, kalvoista tulee kovempia, jolloin niiden läpäisykyky ja kyky vastaanottaa synaptisia signaaleja heikkenee. Ajattele esimerkiksi appelsiinia, joka on pyöreä ja maukas, mutta kosteuden menettäessään se kuivuu ja kovettuu.
Mitä ovat lipidikaksoiskerrokset?

Solukalvojen fosfolipidikaksoiskalvo
Lipidikaksoiskerrokset koostuvat fosfatidyylikoliinista, fosfatidyylietanoliamiinista, sfingomyeliinistä (fosfatidyylikoliinin ja fosfatidyylietanoliamiinin yhdistelmä), fosfatidyyliseriinistä ja DHA omega-3-rasvahapoista.
Kuten myös fosfatidyylikoliini, fosfatidyylietanoliamiini on erittäin tärkeä solukalvojen rakenteelliselle yhteneisyydelle. Se on ikään kuin rakennuksen teräskehikko, missä taas fosfatidyyliseriini ja DHA mahdollistavat solukalvojen nestemäisyyden ja venyvyyden.
Kuinka ikääntyminen vaikuttaa lipidikaksoiskerroksiin?
Ikääntyessämme fosfatidyyluiseriinin määrä solukalvoissa laskee ja kolestrolipitoisuus nousee (1,3). Tämä muutos on avainasemassa solukalvojen kovettumisessa sekä nestemäisyyden ja venyvyyden vähenemisessä.
Tämä aiheuttaa entsyymiaktiivisuuden laskua, eivätkä proteiinit ja muut ravintoaineet enää pääse liikkumaan solun sisällä yhtä helposti. Solut eivät siis enää pysty kommunikoimaan tehokkaasti muiden solujen kanssa (1,4,5).
Onneksi voimme ehkäistä fofatidyyliseriinitasojen laskua fosfatidyyliseriini-ravintolisän avulla. Fosfatidyyliseriini-ravintolisät imeytyvät helposti (niin kauan kuin muistat ottaa sen rasvapitoisen ruoan kanssa!) ja läpäisevät veri-aivoesteen helposti, jotta se voi imeytyä hermosolukalvoihin (6).
Kuinka fosfatidyyliseriini auttaa kognitiiviseen heikkenemiseen?
Kun fosfatidyyliseriini päätyy hermosolukalvoihin, se voi hidastaa, pysäyttää tai jopa kääntää tapahtuneita rakenteellisia ja biokemiallisia muutoksia ja palauttaa aivosolukalvojen joustavuuden ja nestemäisyyden.
Tämä tukee kognitiivisia toimintoja, jotta voimme:
- muodostaa uusia lyhytaikaisia muistoja,
- vahvistaa pitkäaikaisia muistoja,
- palauttaa muistoja
- ja luoda täysin uusia muistoja.
Se parantaa myös kykyämme:
- oppia
- keskittyä
- hahmottaa ja ratkaista ongelmia.
Voimme kehittää kielitaitojamme ja kommunikointikykyjämme, kuten myös liikkumiskykyämme erityisesti nopeiden reaktioiden ja refleksien kannalta (6).
Fosfatidyyliseriini-ravintolisää tukee myös hermokasvutekijää, hormonia joka stimuloi uusien hermosolujen kasvua ja vanhojen ja vahingoittuneiden hermosolujen puhdistumista (7). Fosfatidyyliseriini suojaa myös solukalvoja vapailta radikaaleilta ja oksidatiiviselta stressiltä ja stimuloi immuniteettijärjestelmämme antioksidanttitasojen kasvua (8).

Fosfatidyyliseriiniä, kognitiivista heikkenemistä ja kognitiivista heikentymistä koskevat tutkimukset
Tutkimus #1 – Avoin kokeilututkimus
Avoimessa kokeilutukimuksessa (esim. tutkimus, jossa sekä tutkijat että tutkittavat tietävät tutkittavien saavan fosfatidyyliseriiniä), vanhempia tutkittavia, joilla esiintyi lievää kognitiivista heikentymistä, annosteltiin 300mg fosfatidyyliseriinillä (100mg, kolme kertaa päivässä) 60 päivän ajan.
60 päivän tutkimusjakson lopussa tutkittavat suoriutuivat kielellistä oppimista, muistia ja sujuvuutta, sekä visuaalista muistia, tarkkuutta, kommunikaatiota, osallistumista, sosiaalisuutta ja omatoimisuutta mittaavista tehtävistä huomattavasti paremmin (9,10).
Tutkimus #2 – 90 päivän tutkimus
Toinen tutkimus pidensi tutkimusaikaa 90 päivään ja löysi samankaltaisia tuloksia, mutta myös tutkittavien kyky muistaa nimiä ja kasvoja parani (11).
Toisella vanhemmista aikuisista koostuvalla ryhmällä, joka kärsi vakavammasta kognitiivisesta heikkenemisestä, mitattiin huomattavasti parempia tuloksia kielellisessä oppimiskyvyssä ja mieleenpalauttamisessa, keskittymiskyvyssä, tarkkaavaisuudessa, aloitekyvyssä, sosiaalisuudessa ja itsenäisyydessä samalla 300mg fosfatidyyliseriinin annostuksella (100mg kolmesti päivässä).
Tutkimus #3 – Kaksoissokkokoe
Kaksoissokkokokeessa (esim. tutkimus, jossa tutkittavat eivätkä tutkittavat tiedä saavatko tutkittavat fosfatidyyliseriiniä vai plaseboa) tutkittiin fosfatidyyliseriinin vaikutuksia yli 60-vuotiailla miehillä ja naisilla, joilla oli lieviä muistivaikeuksia.
Tutkijat raportoivat fosfatidyyliseriini-ravintolisää nauttineiden parantuneista kyvyistä lyhytmuistin, lähimuistin, kielellisten taitojen, sanamuistin, keskittymiskyvyn ja tarkkuuden suhteen. Plaseboryhmässä ei havaittu lainkaan parannusta (14).
Tutkimus #4 – Kaksoissokkokoe vaikeasti kognitiivisesti heikentyneille
Toiset kaksi kaksoissokkokoetta tutkivat henkilöitä, joilla esiintyi vaikeatasoista kognitiivista heikentymistä (14), ja keskivaikeaa rappeuttavaa dementiaa (15). Tutkijat havaitsivat tutkittavien verbaalisen muistin ja yleisen kognitiivisen toiminnallisuuden parantuneen merkittävästi. Tutkittavissa havaittiin myös merkittävästi vähemmän vetäisyneisyyttä ja apatiaa verrattuna plaseboryhmään.
FDA tunnusti fosfatidyyliseriinin huomattavan merkityksen aivotoiminnan tukemisessa ja kognitiivisen heikkenemisen pysäyttämisessä kliinisissä tutkimuksissa seuraavasti:
- ”fosfatidyyliseriinin nauttiminen saattaa laskea vanhusten dementiariskiä” ja
- ”fosfatidyyliseriinin nauttiminen saattaa vähentää kognitiivisen toiminnallisuuden heikkenemistä vanhuksilla” (16).

Taikapilleriä ei ole olemassakaan
Tästä huolimatta, on tärkeää pitää mielessä että fosfatidyyliseriini ei ole mikään taikapilleri. Se sopii parhaiten niille, jotka haluavat ehkäistä kognitiivista heikkenemistä tai niille jotka kärsivät kognitiivisen heikkenemisen keskitasoista.
Esimerkiksi eräs toinen tutkimus keskittyi Alzheimer-potilaisiin, jotka nauttivat 400mg fosfatidyyliseriiniä päivittäin. Tutkijat havaitsivat ettei fosfatidyyliseriini pystynyt pysäyttämään taudin etenemistä, vaikka 16-viikkoisessa tutkimuksessa raportoitiin merkittäviä tuloksia neuropsykologisissa testeissä, joissa testattiin kognitiivisia kykyjä. He havaitsivat suoritustason myös huonontuneen 4 kuukautta myöhemmin fosfatidyyliseriinin käytöstä huolimatta (17).
Niille, jotka etsivät apua kognitiivisen heikkenemisen ehkäisyyn tai sen pysäyttämiseen, suosittelemme kokeilemaan ruokavalion täydentämistä fosfatidyyliseriinillä, 100mg annoksella kolmesti päivässä.
Lähteet
(1) Glade, Michael & Smith, Kyl. (2015). Phosphatidylserine and the human brain. Nutrition (Burbank, Los Angeles County, Calif.). 31. 781-786. 10.1016/j.nut.2014.10.014. (2) Crook TH, Tinklenberg J, Yesavage J, Petrie W, Nunzi MG, Massari DC. Effects of phosphatidylserine in age-associated memory impairment. Neurology 1991;41:644–9. (3) Crook T, Petrie W, Wells C, Massari DC. Effects of phosphatidylserine in Alzheimer’s disease. Psychopharmacol Bull 1992;28:61–6. (4) Kim, Hee-Yong & Huang, Bill & Spector, Arthur. (2014). Phosphatidylserine in the Brain: Metabolism and Function. Progress in lipid research. 56. 10.1016/j.plipres.2014.06.002. (5) Marra C, Silveri MC, Gainotti G. Predictors of cognitive decline in the early stage of probable Alzheimer’s disease. Dement Geriatr Cogn Disord 2000;11:212–8. (6) Michael J. Glade Ph.D., Kyl Smith D.C., Phosphatidylserine and the human brain, Nutrition 31 (2015) 781–786 (7) De Simone R., Ajmone-Cat M.A., Tirassa P., Minghetti L. Apoptotic PC12 cells exposing phosphatidylserine promote the production of anti-inflammatory and neuroprotective molecules by microglial cells. Journal of Neuropathology and Experimental Neurology. 2003 Feb;62(2):208-16. (8) Chaung HC, Chang CD, Chen PH, Chang CJ, Liu SH, Chen CC. Docosahexaenoic acid and phosphatidylserine improves the antioxidant activities in vitro and in vivo and cognitive functions of the developing brain. Food Chem 2013;138:342–7 (9) Sinforiani E, Agostinis C, Merlo P, Gualtieri S, Mauri M, Mancuso A. Cognitive decline in ageing brain. Therapeutic approach with phosphatidylserine. Clin Trials J 1987;24:115–25. (10) Caffara P, Santamaria V. The effects of phosphatidylserine in patients with mild cognitive decline. An open trial. Clin Trials J 1987;24:109–14. (11) Schreiber S, Kampf-Sherf O, Gorfine M, Kelly D, Oppenheim Y, Lerer B. An open trial of plant-source derived phosphatidylserine for treatment of age-related cognitive decline. Isr J Psychiatry Relat Sci 2000;37:302–7. (12) Granata Q, DiMichele J. Phosphatidylserine in elderly patients. An open trial. Clin Trials J 1987;24:99–103. (13) Allegro L, Favaretto V, Ziliotto G. Oral phosphatidylserine in elderly patients with cognitive deterioration. An open study. Clin Trials J 1987;24:104–8. (14) Cenacchi T, Bertoldin T, Farina C, Fiori MG, Crepaldi G. Cognitive decline in the elderly: a double blind, placebo-controlled multicenter study on efficacy of phosphatidylserine administration. Aging Clin Exp Res 1993;5:123–33. (15) Villardita C, Grioli S, Salmeri G, Nicoletti F, Pennisi G. Multicentre clinical trial of brain phosphatidylserine in elderly patients with intellectual deterioration. Clin Trials J 1987;24:84–93. (16) Taylor CL. Letter regarding phosphatidylserine and cognitive dysfunction and dementia. Bethesda, MD: US Food and Drug Administration; 2003. (17) Heiss WD, Kessler J, Mielke R, Szelies B, Herholz K. Long-term effects of phosphatidylserine, pyritinol, and cognitive training in Alzheimer’s disease. Dementia 1994;5:88–98