Probiootit ja vastustuskyky – Mitä hyötyä probiooteista on vastustuskyvylle?

Kirjoittanut Ioannis Nikitidis
Arvostellut Lamia A Kader, MD
Mikä on paras probioottien lähde lapsille

Koronapandemia on johtanut vastustuskykyä tehostavien lisäravinteiden, vitamiinien ja probioottien räjähdysmäiseen kysyntään. Monen tavoitteena on vahvistaa immuniteettia pysyäkseen vahvana ja terveenä koronaa vastaan. Mutta onko probiooteista todella apua vahvistuskyvyn parantamisessa? Lue artikkelimme ja ota selvää!

Probiootit ja vastustuskyky

Kun yritämme suojata itseämme koronavirukselta (tai miltä tahansa muulta virukselta), on tärkeää vahvistaa vahvistuskykyämme muiden suojautumiskeinojen ohella. Probiootit voivat auttaa tässä monella tapaa.

Mitä probiootit ovat?

Tiedämme kaikki, että probiootteja löytyy ruoastamme ja että ne parantavat vastustuskykyämme, mutta mitä ne tarkalleen ottaen ovat?

Probiootit ovat eläviä mikro-organismeja, jotka ovat erittäin tunnettuja niiden terveysvaikutuksista isäntiinsä (eli meihin). Syömällä probioottirikkaita ruokia voit ylläpitää suolistobakteerin mikrobiomin terveyttä (1). Probioottien tiedetään tehostavan luontaista vastustuskykyä ja säätelevän patogeenien aiheuttamaa tulehdusta (2).

Myös probioottien hyödyistä virustartuntoja vastaan on tehty tutkimusta. Vuonna 2011 tehdyn tutkimuksen mukaan probioottien käyttö voi vähentää riskiä sairastua flunssatauteihin (3). Tarkemmin sanottuna probioottien käyttö 12 viikon ajan vaikutti merkittävästi flunssatartunnan riskin madaltumiseen, oireiden kestoon ja vakavuuteen, toistuvuuteen ja flunssatartuntojen immuunivasteeseen.

Kuinka probiootit voivat tehostaa vastustuskykyämme?

Probioottien käytön ja immuunijärjestelmän tehoa korostettiin myös äskettäin, vuonna 2019 julkaistussa katsauksessa. Tutkimuksessa todettiin, että probioottiset bakteerit parantavat vastustuskykyämme aktivoimalla useita immuunimekanismeja sekä suolistossa, että muualla kehossa (4).

Samanlaisia tuloksia raportoitiin myös toisessa katsauksessa, jossa tutkittiin probioottien vaikutusta ihmisten immuuniterveyden säätelyyn. Kyseinen katsaus korosti, että probiootit voivat suojata meitä tulehduksilta stimuloiden immuunivastetta (5).

Toinen tutkimus osoitti probiooteilla olevan merkittävä rooli rokotteen toimittamisessa, mikä saattaa tehostaa rokotteen vaikutuksia (6).

probiootit ja vastustuskyky - artikkelikuva, nainen työskentelee kotoa

Vähemmän liikuntaa + Vähemmän hedelmiä ja vihanneksia = Enemmän stressiä

Karanteeni voi johtaa kasvaneeseen stressiin, liikunnan puutteeseen ja tuoreiden hedelmien ja vihannesten matalempaan kulutukseen. Vuonna 2017 tehdyn tutkimuksen mukaan probioottilisällä täydentäminen paransi systemaattista immuunivastetta ja suojeli tulehduksilta. Tutkimuksessa todettiin myös, että probioottien käyttö voi mahdollisesti minimoida stressiä ja sen aiheuttamaa stressihaittaa stressaavissa tilanteissa, kuten koronapandemian aikana (7).

Myöskään tuntikausia paikallaan istuminen ei ole vierasta monelle meistä. Emme kävele riittävästi ja emme saa riittävästi liikuntaa. Keskiraskaiden aktiviteettien tai liikunnan on osoitettu parantavan vastustuskyvyn toimintaa (8). Lisäksi tutkimukset osoittavat, että akuutti liikunta toimii immuunijärjestelmän adjuvanttina, joka johtaa parantuneeseen puolustuskykyyn. Tämän lisäksi liikunnan ja sairastumisen välillä on käänteinen yhteys (9).

Samaan aikaan hedelmien ja vihannesten runsaampi kulutus parantaa immuunitoimintaa (10). Tästä huolimatta, pandemian aikana erilaiset rajoitukset ovat pitäneet monet meistä sisällä koronaviruksen pelossa, joka johtaa myös laadukkaan ruoan, kuten hedelmien ja vihannesten, saamiseen.

Lisäksi tutkimukset, joissa tutkittiin hedelmien ja vihannesten saannin välistä yhteyttä astmapotilailla, osoittivat suojaavan vaikutuksen joko systeemiseltä tai hengitysteiden tulehdukselta (11).

puuron ravintokuitu voi auttaa ummetukseen

Probioottien vaikutus ummetuksen hoidossa

Tutkimukset ovat osoittaneet ravintokuidulla olevan luonnollisesti merkittävä rooli ulotamistiheyttä ummetuspotilailla (12). Fyysiset aktiviteetit ja liikunta voivat myös auttaa meitä palauttamaan suolen luontaisen toiminnan. Todistetusti myös koronapandemian aiheuttaman psykologisen stressin on todistettu kliinisesti ja kokeellisesti aiheuttavan suolistovaivoja (13).

Ummetus oli myös huomattavasti yleisempää lapsilla, jotka ovat altistuneet stressaaville elämäntapahtumille (14). Kaikki nämä tekijät todistavat karanteeniin joutumisen vaikuttavan suoliston normaaliin toimintakykyyn aiheuttaen ummetusta.

Probiootit voivat myös auttaa parantamaan suoliston kulkuaikaa, ulostamistiheyttä ja ulosteen koostumusta ja alaryhmäanalyysissä havainnoitiin erityisesti B. lactiksen hyödyllisiä vaikutuksia (15). Jotkin tutkimukset osoittava myös probioottien lisäävän viikoittaista ulostamistiheyttä 1,3 kertaiseksi ja probioottien todettiin myös pehmentävän ulosteita, mikä helpottaa niiden kulkeutumista suolistossa (16). Toinen tutkimus osoitti, että 70% probiootteja käyttävistä potilaista oli tyytyväisiä suoliston liikkeiden oireiden lievitykseen (17).

Johtopäätös

Kotona jumittaminen ei vaikuta ainoastaan mielialaan, vaan yleisterveyteen. Suurin osa yrittää tehostaa vastustuskykyä vitamiinilisillä.

Probioottien on tieteellisesti osoitettu tehostavan immuniteettia ja ne ovat nykyelämän välttämättömyys. Nämä mikro-organismit voivat auttaa meitä parantumaan suolistovaivoistamme, jotka ovat puhjenneet liikunnan puutteen, stressin tai vähentyneen hedelmien ja vihannesten nauttimisen myötä. Tämän lisäksi todisteita löytyy myös prebioottien vaikutuksesta vastustuskykyymme niiden kasvattaessa suojaavien mikro-organismien populaatiota (18).

Tämän vuoksi suosittelen lämpimästi tutustumaan Aikuisten Probiootit ja Kuitu -ravintolisäämme, sillä se voi auttaa kehoasi toimimaan paremmin ja parantamaan myös vastustuskykyäsi.

Lähteet

(1) Kim, D., Yoo, S. and Kim, W., 2016. Gut microbiota in autoimmunity: potential for clinical applications. Archives of Pharmacal Research, 39(11), pp.1565-1576.

(2) Yan, F. and Polk, D., 2011. Probiotics and immune health. Current Opinion in Gastroenterology, 27(6), pp.496-501.

(3) Berggren, A., Lazou Ahrén, I., Larsson, N. and Önning, G., 2010. Randomised, double-blind and placebo-controlled study using new probiotic lactobacilli for strengthening the body immune defence against viral infections. European Journal of Nutrition, 50(3), pp.203-210.

(4) Maldonado Galdeano, C., Cazorla, S., Lemme Dumit, J., Vélez, E. and Perdigón, G., 2019. Beneficial Effects of Probiotic Consumption on the Immune System. Annals of Nutrition and Metabolism, 74(2), pp.115-124.

(5) Ganjbakhsh SE, Rezaee P. The effect of probiotics on immune system. J Bacteriol Mycol Open Access. 2017;5(4):319‒320.

(6) Marieta Georgieva, Kaloyan Georgiev and Peter Dobromirov (November 18th 2015). Probiotics and Immunity, Immunopathology and Immunomodulation, Krassimir Metodiev, IntechOpen, DOI: 10.5772/61337. Available from: https://www.intechopen.com/books/immunopathology-and-immunomodulation/probiotics-and-immunity

(7) Martin Manuel, P., Elena, B., Carolina, M. and Gabriela, P., 2017. Oral probiotics supplementation can stimulate the immune system in a stress process. Journal of Nutrition & Intermediary Metabolism, 8, pp.29-40

(8) Romeo, J., Wärnberg, J., Pozo, T. and Marcos, A., 2010. Physical activity, immunity and infection. Proceedings of the Nutrition Society, 69(3), pp.390-399.

(9) Nieman, D. and Wentz, L., 2019. The compelling link between physical activity and the body’s defense system. Journal of Sport and Health Science, 8(3), pp.201-217.

(10) Gibson, A., Edgar, J., Neville, C., Gilchrist, S., McKinley, M., Patterson, C., Young, I. and Woodside, J., 2012. Effect of fruit and vegetable consumption on immune function in older people: a randomized controlled trial. The American Journal of Clinical Nutrition, 96(6), pp.1429-1436.

(11) Hosseini, B., Berthon, B., Wark, P. and Wood, L., 2017. Effects of Fruit and Vegetable Consumption on Risk of Asthma, Wheezing and Immune Responses: A Systematic Review and Meta-Analysis. Nutrients, 9(4), p.341.

(12) Yang, J., 2012. Effect of dietary fiber on constipation: A meta analysis. World Journal of Gastroenterology, 18(48), p.7378.

(13) Chang, Y., El-Zaatari, M. and Kao, J., 2014. Does stress induce bowel dysfunction?. Expert Review of Gastroenterology & Hepatology, 8(6), pp.583-585.

(14) Devanarayana, N. and Rajindrajith, S., 2009. Association between Constipation and Stressful Life Events in a Cohort of Sri Lankan Children and Adolescents. Journal of Tropical Pediatrics, 56(3), pp.144-148.

(15) Dimidi, E., Christodoulides, S., Fragkos, K., Scott, S. and Whelan, K., 2014. The effect of probiotics on functional constipation in adults: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. The American Journal of Clinical Nutrition, 100(4), pp.1075-1084.

(16) Publishing, H., 2018. Health Benefits Of Taking Probiotics – Harvard Health. [online] Harvard Health. Available at: [Accessed 27 March 2020].

(17) Kim, S., Choi, S., Park, K., Park, M., Shin, J., Lee, T., Jung, K., Koo, H. and Myung, S., 2015. Change of Fecal Flora and Effectiveness of the Short-term VSL#3 Probiotic Treatment in Patients With Functional Constipation. Journal of Neurogastroenterology and Motility, 21(1), pp.111-120.

(18) Davani-Davari, D., Negahdaripour, M., Karimzadeh, I., Seifan, M., Mohkam, M., Masoumi, S., Berenjian, A. and Ghasemi, Y., 2019. Prebiotics: Definition, Types, Sources, Mechanisms, and Clinical Applications. Foods, 8(3), p.92.

Hae nyt oma 15%:n alennuksesi

Kirjoita vain sähköpostiosoitteesi, niin saat 15%:n alennuksen